Torstai 26.6.2008, Pallokenttä 6
PP – Vesa 0-5; Jonni (Vallu), Atte (Vallu), Ville (Matii), Jankko (Mikko K), Jankko (Purpu)
Kokoonpano: Jude; Miikka, Purpu, Jykä (Opa ~60min), Vallu; Lassi (Tero ~60min), Jonni (Janne
~60min), Atte (Pete ~70min), Eelis (Mikko ~70min); Matii (Jankko 45min), Ville (Mikko K 45min)
Ropisee, ropisee
Ainahan Bolliksella on kiva pelata, mutta kyllä tämän lähes historiallisen pitkän hiekkakenttäkierroksen jälkeen ”kotiinpaluu” maistui entistäkin makeammalta. Alku ei tosin näyttänyt kovin lupaavalta, kun lämmöt otettiin Finskin katsomon alla raekuurolta suojassa.
Hyvin tuntui onnistuvan siinäkin, kun sateen sopivasti lakattua ja pelin alettua Vesa oli heti hereillä. Sarjajumbo PalloPojat vielä aloitti yhden vajaalla, joten asennevamman ainekset oli aika hyvin kasassa. Eipä ollut sellaista kuitenkaan havaittavissa, vaan vihreäpaidat ottivat homman hanskaan heti alusta lähtien.
Palloa pyöritettiin maata pitkin maltilla ja pakotettiin PP vetäytymään omalle puoliskolleen. Vastahyökkäyksiäkään ei vastustaja saanut aikaan nimeksikään, kun vihreiden kova karvaus pakotti pitkiin roiskaisuihin kohti yksinäistä kärkimiestä.
Aikamoista helpotusta oli silti Vesan leirissä havaittavissa, kun Jonni puski jo kymmenen minuutin pelin jälkeen Valtun kulman tolpan juureen. Helpottunut taisi olla Jonnikin, kun (omien sanojensa mukaan) kahden vuoden kuiva kausi päättyi.
Seuraavaksi tämän kauden kuparisensa rikkoi Atte, joka pääsi toiselta puolelta tulleen Vallun kulman jälkeen tälläämään vasurilla pallon maalin kattoon. Ilmeisesti kannattaisi käyttää vasenta vähän useamminkin, kun oikealla ei osu edes ladon seinään.
Tässä vaiheessa peli tuntui olevan aika pitkälle jo taputeltu, vaikka PP saikin jostain haalittua yhdennentoista miehen kentälle. Kenttätapahtumat toki hieman tasoittuivat tasamiehistöillä, mutta Vesan hallinnassa edelleen mentiin, eikä vastustaja saanut maalipaikkoja luotua käytännössä lainkaan.
Lopulta kun painetta Juden maalin tuntumaan tuli, niin siitäkin soi reppu valkosinisten omassa päässä. Purkupallo Kirkkoharjalle, joka tuikkasi Villen läpiajoon. Ja maalihan siitä oli seurauksena, kun Ville sijoitti varmasti takanurkkaan. Siitä sitten pikku hiljaa tauolle ja päivittelemään peräti kolmea tehtyä maalia samassa ottelussa.
Tällaista ihmettä ei alkukaudella vielä oltu nähtykään. Puoliajalta tuli kuitenkin sisään uusi kärkipari ja maalisade sen kuin jatkui. Vesan vapautunut pelaaminen ja Bolliksen tasainen alusta tekivät tehtävänsä ja maalipaikkoja pystyttiin luomaan mukavaan tahtiin. 4-0 syntyi jälleen päällä, kun Peten hieno syöttö vapautti laidalta Mikko 8:n, joka puolestaan löysi nappikeskityksellä Jankon pään takatolpalta. Eihän siinä sitten enää muuta kuin silmät kiinni ja tuuletukset päälle.
Ja hetkeä myöhemmin sama mies oli taas pahanteossa. Tällä kertaa hyvä pystyyn juoksu ja millintarkka Purpun pitkä syöttö yllättivät vastustajan väsyneen puolustuslinjan täydellisesti. Viimeistely tolpan juureenkin oli kuin maalinteon aapisesta. Tässä vaiheessa karnevaalitunnelma olikin valmis. Runsaslukuinen Vesan kannatusjoukko riehaantui täysin ja peli jouduttiin lähes keskeyttämään lähes kentälle rynnänneen kannattajanuorukaisen johdosta. Seuraavassa pelissä täytyy Timbergiä seurata vähän tarkemmin…
Lopussa ei sitten enempää maaleja nähtykään vaikka Vesalla paikkoja vielä olikin. Sihti ei vaan ihan ollut kohdallaan tai sitten viimeinen syöttö jäi uupumaan. Harmi vaan, ettei Pete päässyt kertaakaan kokeilemaan, miehen pyssy kun on kuulemma loistovireessä ahkeran vetotreenin jäljiltä…
Saipa PalloPojatkin vielä lohdutusmahdollisuutensa viime hetkillä, kun pallo laitettiin aika köykäisen oloisesti pilkulle. Kai siellä joku sitten meni nurin, mutta ihan varmasti ei hidastustenkaan perusteella pysty sanomaan kuka teki mitä. Henkeä pidätellen katsomo odotteli, että katkeaako Vesan huikea nollaputki tässä neljännessä ottelussa. Luottamus Judeen oli tietysti kova, vaikka eihän mies treeneissä mitään pilkkuja saa kiinni, mutta pelien hermopaineessa tilanne onkin aivan toinen. Monet ovat olleet ne kerrat, kun Jude on vetänyt pitemmän korren ja nöyryyttänyt vastustajan vetäjää. Tälläkin kertaa oranssi hämähäkki oli hyvin mukana, mutta torjuntaan asti ei tarvinnut sormenpäitä venyttää, kun pallo kolahti tolppaan. Ei siis katkennut lähes 400 minuutin mittainen nollaputki vieläkään. Aika huikeissa minuuttimäärissä jo liikutaan. Toivottavasti homma pelittää yhtä hyvin tauon jälkeen. Kaikki ainekset siihen ainakin on olemassa.
Tästä siis ansaitulle tauolle. Ihan hyvä vetää vähän henkeä välillä, vaikka viime pelien vire huomioon ottaen pelien jatkuminen tiiviissä tahdissa olisi voinut olla aika hyvä juttu. Eiköhän se tatsi kuitenkin saada kaivettua esiin pienen tauonkin jälkeen. Jos ei muuten niin saunomalla ainakin.
Plussat
+ maaleja tuli roppakaupalla
+ syöttöpeli kulki mallikkaasti
+ puolustus jatkoi loistavia otteita ja nollaputki sen kuin piteni ? kohta seitsemän tuntia täynnä
+ vanha vesalainen viisaus ?vastustaja ei tee häkkejä, jos pallo on omilla? osoitti jälleen toimivuutensa
Miinukset
– mitäköhän tähän nyt keksisi