Siirry kohtaan: Vesa-historiikki ja Vesan marssi
Otteita Töölön Vesan 100-vuotishistoriikista vuodelta 2006:
Lauantaina, lokakuun 6. päivänä 1906 kolmisenkymmentä töölöläistä miestä kokoontui Humalisto 3:ssa sijaitsevaan Töölön Työväenyhdistyksen huoneistoon perustamaan Woimistelu- ja Urheiluseura Töölön Wesaa. Seuran perustamisajatuksen isänä voidaan pitää Risto Mustosta, nuohoojamestaria, joka oli juuri saanut hoidettavakseen kaupunginosan laajan nuohouspiirin. Risto Mustosen lempilajit olivat paini ja hiihto, eikä ollut ihme, että yleisurheilun ja voimistelun ohella nämä lajit hallitsivat Wesan toimintaa kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana.
Wesan perustamisen aikoihin Töölön kaupunginosa oli varsinaisen kivikaupungin ulkopuolella. Ennen asemakaavan vahvistamista kaupunki jakoi villapalstoja eli viljelys- ja asuntotiloja Töölön alueelta, Yhteensä niitä oli 25, muiden muassa Arkadia, Hesperia, Mäntymäki, Taipale, Kivelä, Ruusula, Humalisto, Toivo, Salli ja Laakso. Tänään vain katujen nimet muistuttavat meitä menneestä.
Kaupungin kasvaessa syntyivät työväen kaupunginosat, Kallio ja Sörnäinen Pitkänsillan pohjoispuolella, Töölö Läntisen Viertotien varrelle. Puisissa vuokrakasarmeissa asuttiin ahtaasti, terveydellisissä oloissa ei ollut kehumista, runsaista lapsilaumoista löytyi aina vintiöitä, jotka ajautuivat ilkivallan ja jopa rikosten tekijöiksi.
Töölön Wesan perustamiselle oli sosiaalinen tilaus, ja Risto Mustosen perustaman seuran vilkas toiminta vaikutti pieneltä osaltaan myönteisesti Töölön nuorten suuntautumiseen terveempiin harrastuksiin.
Päälajina paini
Töölön Wesan kahden ensimmäisen vuosikymmenen urheilusankareita oli painija Nestori Tuominen, joka otti uransa ensi askelet Wesan ahtaalla painisalilla voittaakseen 1911 maailmanmestaruuden, silloin jo Helsingin Atleettiklubin riveissä. Useimmat Wesan parhaista painijoista siirtyivät Tuomisen lailla HAK:n riveihin Risto Mustosen opastamina.
Lyhyt pyöräilykausi 1920-luvun alussa tuotti lukuisia Työväen Urheiluliiton mestaruuksia ja ennätyksiä. Myös uinnissa Töölön Wesan uimarit olivat TUL:n huippuluokkaa.
Suomen Voimistelu- ja Urheiluliitto erotti Töölön Wesan jäsenyydestään kansalaissodan seurauksena 1918. Wesa oli mukana perustamassa Työväen Urheiluliittoa tammikuussa 1919.
Palloilumestareita
Jalkapalloilu otettiin Wesan ohjelmaan 1920-luvun alussa. Jo kuusi vuotta myöhemmin Wesa voitti ensimmäisen Työväen Urheiluliiton mestaruutensa. Myös talvisessa kuningaslajissa jääpallossa Wesa nousi TUL:n huipulle ja voitti kolme mestaruutta vuosikymmenen lopulla.
Moskovassa elokuussa 1928 järjestetyt spartakiadit hajoittivat Wesan jalkapallojoukkueen. Vaikka TUL kielsi pelaajien osallistumisen, kuusi wesalaista esiintyi Moskovassa pelanneessa joukkueessa. Liitolla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin erottaa spartakiadeihin osallistuneet pelaajat, heidän joukossaan mm. Ernst Grönlund, Eero Ronkanen ja Frans Karjagin.
Töölön Wesan jalkapalloilijat olivat myös suosittua riistaa “porvariseurojen” harrastamassa värväystoiminnassa. 1920-luvun lopulla ja 1930-luvun alussa Wesasta siirtyi kilpaileviin seuroihin yli kaksikymmentä jalkapalloilijaa. Wesasta siirtyneiden pelaajien tasosta kertoo se, että Frans Karjagin pelasi sittemmin 57, Ernst Grönlund 37 A-maaottelua. Suomen Berliinin olympiajalkapalloon osallistuneessa joukkueessa oli kolme Wesan kasvattia, edellä mainittujen lisäksi Kurt Weckström.
1930-luvulla Töölön Wesa voitti kolme TUL:n jalkapallomestaruutta.
Joka perjantai
Wesan urheilusankareiden ohella on muistettava seuran todelliset sankarit, puheenjohtajat ja johtokunnan jäsenet. Neljän vuosikymmenen ajan sääntönä oli, että johtokunta kokoontui joka viikon perjantaina. Kun kokouksissa käsiteltävät asiat kirjattiin pöytäkirjoihin juoksevalla numerolla, päädyttiin helposti lähes viiteen sataan pykälään vuoden aikana.
Työväen Urheiluliiton toiminnassa Töölön Wesa oli aktiivisesti mukana, eri jaostoissa sekä piirijärjestössään. Työväenliikkeen kuviossa Wesa sijoittui sosialidemokraattien riveihin, työläisurheilun hajaannuksessa 1950-luvulla, sen oikealle laidalle. Puheenjohtajansa Kalle Altin kautta Töölön Wesa oli vaikuttamassa voimakkaasti Suomen jalkapalloilun yhdentymiseen Altin toimiessa Suomen Palloliiton varapuheenjohtajana.
Kun Työväen Urheiluliitto hajosi, Töölön Vesa oli voittamassa Työväen Urheiluseurojen Keskusliiton jalkapallomestaruutta 1975.
Kallis menestys
Jääkiekon Töölön Vesa otti ohjelmaansa 1940-luvun puolivälissä ja heti ensimmäisellä kaudellaan joukkue voitti Helsingin piirin mestaruuden. Kymmenen vuotta myöhemmin 1956 Vesa nousi jääkiekon mestaruussarjaan. Joukkueessa pelasi vain kaksi pelaajaa, jotka eivät asuneet Töölössä. Työväen Urheiluliitto joutui erottamaan Vesan jäsenyydestään jääkiekkoilijoiden halutessa mieluummin pelata Suomen Jääkiekkoliiton järjestämässä SM-sarjassa.
Töölön Vesan saavutukset suomalaisen jääkiekkoilun huipulla on arvioitava samalle tasolle kuin seuran jalkapallojoukkueen menetys 1920- ja 1930-luvuilla. Jääkiekon SM-sarjassa Vesa pelasi kuusi kautta, ja seuran nuorten jääkiekkoilu haki vertaistaan laajuudessaan ja laadussaan 1960-luvulla. Kun Vesan pojat voittivat 1964 kaikki piirin mestaruudet, Helsingin piirin sarjoja alettiin kutsua Vesan jäsentenvälisiksi sarjoiksi.
Menestys kävi kuitenkin kalliiksi, sillä jääkiekkoilun vaatimien varojen hankkiminen osoittautui työväen urheiluseuran leimaa edelleen kantavalle Vesalle ylivoimaiseksi tehtäväksi. Vesan karsiessa uusintaottelussa SM-sarjaan noususta HIFK:ta vastaan 1967, seuran velat olivat nousseet jo 2-3 miljoonaan markkaan. Tappio IFK:lle oli samalla kuolinisku Töölön Vesan jääkiekkoilulle. Pelastajaksi ilmestyi rakennusmestari Aimo Mäkinen, joka lupautui vastaamaan suurimmasta osasta seuran velkoja, perusti Jokerit Töölön Vesan lopettaessa kaiken jääkiekkotoimintansa. Lyhyesti voidaan todeta Töölön Vesan törmänneen urheilun yleiseen kaupallistumiseen; talkootyö ei enää kantanut rahan voimalla pyörivässä huippujääkiekossa.
Jokerien noustessa SM-sarjaan kaudella 1968-1969 Töölön Vesan entiset pelaajat esittivät ratkaisevaa osaa. Jorma Kyntölä, Timo Neira, Seppo Parkkinen, Osmo Kuusisto, Anti Perttula, Risto Levävuo, Timo Turunen, Timo Relas, Jussi Masala, Timo Kyntölä ja Pentti Hiiros voidaan ansiosta nostaa Töölön Vesan 1930-luvun jalkapallosankarien rinnalle. Ns. nallipyssyketjuksi ristitystä kolmikosta Pentti Hiiros pelasi Jokereissa yksitoista kautta, Timo Turunen kymmenen Timo Kyntölän lopettaessa uransa kauteen 1975-76. Joukkueen huoltajana toiminut Reijo Simola ehti pelata SM-sarjassa yhteensä 75 ottelua.
Uudelle linjalle
Kun Töölön Vesa sai kaikki velkansa maksettua vuoden 1970 marraskuuhun mennessä, seuran toiminnassa alkoi uusi, tarkan markan aikakausi. Jalkapalloilun miesten joukkue pelasi kolmannessa divisioonassa toiminnan painopisteen alkaessa siirtyä ikämiesten jalkapalloiluun ja kaukalopalloon. Saavutetuilla Suomen mestaruuksilla laskettuna Töölön Vesa voidaan laskea kuuluvaksi Suomen parhaimpiin ikämiesten seuroihin. Töölön Vesan hengestä kertoo se, että monet jääkiekon aktiiviuran lopettaneet ovat palanneet “kotiin” pelatakseen vanhojen kavereittensa kanssa kaukalopallon ja jalkapallon ikämiessarjoissa.
Töölön Vesan juhliessa sataa vuottaan seuran ohjelmaan kuului jalkapalloilu, kaukalopalloilu sekä naisten lentopallo. Lisäksi vesalaiset harrastivat golfia, koripalloa ja jalkapallotennistä. Seurassa oli 2004 yhteensä 185 jäsentä, 90 jalkapalloilijaa, 64 kaukalopalloilijaa ja 16 naislentopalloilijaa. Mikä tärkeintä, velkaa Töölön Vesalla ei satavuotiselta taipaleeltaan ollut.
Nykyhetki
Satavuotisjuhlien jälkeenkin Vesa on jatkanut toimintaansa hyväksi havaitsemiensa toimintaperiaatteiden mukaisesti. Taloutta on johtokunnan johdolla seurattu edelleen tarkasti ja pidetty huoli siitä, että seurassa ei eletä yli varojen, jotta seuran toiminta ei pitkälläkään tähtäimellä vaarannu.
Harrastus- ja kilpailupuolella Vesassa on viime vuosina nähty entistäkin aktiivisempaa toimintaa. Sen lisäksi, että jo aiemmin olemassa olleet eri lajien joukkueet ovat jatkaneet menestyksekästä toimintaansa, on seura päättänyt panostaa juniorijalkapallon käynnistämiseen. Tavoitteena Vesalla on tarjota juniorijalkapallosta kiinnostuneille nuorille mahdollisuus kehittyä ja nauttia jalkapallosta kannustavassa ilmapiirissä ilman liiallista menestymisen pakkoa.
Vesa-historiikki
Esko S. Lahtisen kirjoittama Töölön Vesan 100-vuotishistoria “Painimatolta pallokentille” on ladattavissa PDF-muodossa tästä linkistä.
Teksti ja kuvat (lukuun ottamatta Suomen Urheilumuseon kuvia) ovat vapaasti lainattavissa, mutta lähde on mainittava lainauksissa.
Vesa Marssi
Vesan Marssi on myös kuultavissa:
Katso Vesan Marssin sanat tästä ›
Vesan Marssi
Sävel: Jukka Okkonen 2006
Sanat: Frans Lehto 1915
Nouskoon aatteet toimi ja kunto,
Nouskoon kirkkahin päivä ja sää,
Tositoveruus, veljeystunto,
Silloin joukkomme vankka on tää.
Veri hehkuen suonissa lyö,
On eessämme taisto ja työ,
Viestit maailmahan ennättäy,
Vesalaiset kun kilpahan käy.
Teräsjänteet ja vartalo norja,
Mieli reipas ja sortumaton,
Lepohetkinä nuoriso norja,
Kisakentillä vapaana on.
Veri hehkuen suonissa lyö,
On eessämme taisto ja työ,
Pois siirtyä siinnon taa,
Mäet, laaksot tiellämme saa.
Kisakentillä kasva ja vartu,
Missä taistot tarmonsa luo,
Nuoruusvoimalla toimeen tartu,
Kortes’ kekoomme yhtehen tuo.
Veri hehkuen suonissa lyö,
On mielissä into ja työ,
Terve sielu ja ruumiskin,
Siinä määrämme kallehin.