Maanantai 30.07.2007, Kannelmäki
Zyklon – Vesa 2-2; Viitis (Atte), Jankko (Purpu)
Kokoonpano: Jude; Haipi (Mikko ~65min), Markku, Purpu, Pikku-Matti; Höögeri (Markus ~70min), Viitis
(Opa ~60min), Atte, Jonni (Jykä ~75min)
Kemi-connection pelastaa pisteen
Ai ai, taas kerran päästiin taistelemaan pisteistä Kannelmäen unelmakuntoiselle ja lähes (pienen kentän) mitat täyttävälle hiekkabaanalle. Zyklon on perinteisesti ollut Vesalle(kin) erittäin vaikea vastustaja taitavine ja romuluisine pelaajineen. Vesa lähti kuitenkin tavoittelemaan hyvällä fiilarilla täyttä pistepottia sarjajohtajaa vastaan. Zykkeli oli edellisenä päivänä leiponut selvän voiton SAYKUSista Brakun sametinpehmeällä tekonurmella. Jos vesalaiset toivoivat, että peli painaisi vastustajan jaloissa, oli toivo ainakin ottelun alussa turha. Vihreävalkoiset aloittivat melkoisella ryminällä ja peli pyöri yksinomaan Vesan päädyssä ensimmäisen kymmenminuuttisen ajan.
Lopulta vesalaisetkin kuitenkin pääsivät peliin kiinni ja ottelu tasoittui huomattavasti ja parinkymmenen minuutin jälkeen kääntyi Vesan hallinnaksi. Ennen sitä Zyklon kuitenkin siirtyi johtoon, kun Juden maalista katsottuna vasemmalta annettu keskitys kiersi kenenkään palloon koskematta aivan takatolpan juureen.
Näitähän näkee suuremmissakin peleissä, mutta harmittavan halvalta maaliltahan se silti tuntui. Niin ja vapareista puheen ollen, Vesa taisi pelata huomaamattaan aikamoisen sikaa, kun vapaapotkut ensimmäisellä jaksolla olivat Palloliiton tilastojen mukaan 14-2 kotijoukkueen hyväksi.
Onneksi takaiskun jälkeen ei pistetty päätä pensaaseen vaan väännettiin peli väkisin tasoihin. Matilla oli jo ennen tasoitusmaalin syntyä namupaikka, mutta harmittavasi pusku muutamasta metristä meni yli maalin. Viitiksen sihti oli kuitenkin onneksi pykälän parempi ja hieno kaukolaukaus reilusta kahdestakympistä painui vastustamattomasti tolpan kautta sisään. Puoliajan lopulla Vesalla oli vielä muutama hyvänoloinen paikka, mutta valmista ei syntynyt. Pikkuvinkkinä koutseille; vaparit sekä päällä viimeistely saattaisivat vaatia vielä hivenen hiomista…
Zyklon aloitti toisen puoliajan taas paremmin, mutta Vesan kulman jälkeistä erittäin vaarallista vastahyökkäystä lukuun ottamatta ei paikkoja juurikaan vihreiden maalille syntynyt. Pikku hiljaa Vesa otti taas ohjat käsiinsä, mutta eipä se tilanteiden luonti kovin vahvaa ollut sielläkään päässä kenttää. Tyypillisesti kesken Vesan hallinnan vastustaja kävi kuitenkin rankaisemassa, kun pieni (mutta sitäkin enemmän käsiään käytellyt) kärki karkasi Vesan puolustukselta ja pääsi tuikkaamaan pallon verkkoon ennen kuin Jude ehti paikalle peittämään.
Viime peleistä tuttu ”älä koskaan sano kuole” -asenne nosti kuitenkin jälleen rumaa päätään ja Vesa nousi lopussa vielä väkisin tasoihin. Tunnettu Jänkhän ystävä Kahlaaja-Virtanen laittoi oikeasta laidasta nappikeskityksen Kemin karpaasin Purpun päähän, josta pallo putosi juurikin sopivasti Jankon jalkoihin. Eikä pohjoisen pallorosvo paljon jäänyt ihmettelemään, vaan hautasi pallon varmasti takanurkkaan. Todella komea maali – tällaisia kärkimiehen maaleja ollaan tälläkin kaudella monessa pelissä jääty kaipaamaan, kun ei olla kukaan hyvistäkään paikoista saatu sisään.
Hieno nousu siis taas tappioasemasta tasoihin, mutta vähän silti jäi kahden pisteen saamatta jääminen kaivelemaan. Vastassa oli siis sarjajohtaja, eikä Kantsusta paljon pisteitä yleensä ole tullut, mutta silti tästä ottelusta olisi kaikki kolme ollut otettavissa. No, ainakin kevään pitkä tappioputki on tällä hetkellä vain märkä läntti tukahdutettujen muistojemme tynnyrissä, kun neljä peliä on taas selvitty ilman häviötä. Eikä tällä taisteluilmeellä uutta lamakautta taida syyspuolella olla tiedossakaan.
Plussat
+ Hieno nousu lopussa sarjajohtajaa vastaan
+ Pistekin on ollut harvinaista herkkua Kantsun ”areenalta”
+ Peli oli paikoitellen hyvinkin hallussa
Miinukset
– Kaksi kertaa päästettiin vastustaja johtoon halvahkoilla maaleilla
– Paikkoja oli lisämaaleihinkin
– Käsittämättömän heikko aloitus molemmilla puoliajoilla