Maanantai 4.5.2009, Oulunkylän hiekka
Vesa – AC Stasi 5-0; 9′ Eero (Vallu), ~30′ Manne, 51′ Toni, 76′ Toni, 79′ Atte rp.
Kokoonpano: Markku; Mikko, Miikka, Atte, Toppis; Vallu, Eero (67′ Kemppi), Toni (76′ Little), Manne (81′ Eelis); Aleksi (62′ Matias), Matti
Sihvilät mukana
Alla hyvä nousu kahden maalin takaa tasoihin sarja-avauksessa ja taustalla onneton 1-0 tappio Stasille surullisen kuuluisassa PoHU2-turnauksessa. Tässä lähtökohdat ennen ottelua, joka jos-tain käsittämättömästä syystä oli pistetty Oulunkylän pikkuhiekalle.
Onneksi Vesa ei jäänyt tällä kertaa ihmettelemään haasteellisia olosuhteita (hatunnosto silti kenttähenkilökunnalle, joka oli kuitenkin yrittänyt saada kentän hyvään iskuun). Alakerran poikittaissyötöt oli pakko jättää pois, mutta muuten yritettiin kuitenkin pelata, eikä jouduttu turvautumaan pelkkään roiskimiseen.
Alussa Stasi sai pari pientä häslinkiä Vesan maalille pitkistä rajaheitoista, mutta aika nopeasti pelin käsikirjoitus alkoi tulla selväksi: Vesa hallitsee tapahtumia ja Stasi koittaa päästä pitkillä avauksilla (lue: roiskaisuilla) puolustuslinjan taakse.
Avauskierroksen peliin ja cupin otteluihin verrattuna Vesa oli liikkeellä huomattavasti aggressiivisemmalla karvauspelillä ja lisäksi perinteisemmällä kahden kärjen taktiikalla. Johtuiko sitten tästä vai mistä, mutta koko joukkueen ilme oli läpi ottelun erittäin hyvä. Palloista taisteltiin ja kaksinkamppailut voitettiin hyvällä prosentilla.
Vesan avausmaali oli siitä huolimatta hieman onnekas. Hyvän hyökkäyksen rakentelun jälkeen pallo oli rankkarialueella Vallulla, joka laittoi pienen sivuun ja Eero laukoi puolustajan kautta takanurkkaan. Voipi tietysti olla, että olisi mennyt muutenkin, mutta ei siitä kimmokkeesta ainakaan haittaa ollut.
Kun pää oli avattu, ei kauan tarvinnut ihmetellä, kun Manne pääsi esittelemään vaarallista vasuriaan. Kahdesta kympistä hieno vapari muurin yli maalin kattoon. Nyt oli jo helpompi hengittää.
Tauolle siis avauspelin tapaan tilanteessa 2-0. Tällä kertaa Vesa vaan oli kotijoukkueena. Eikä toisella puoliajalla nähty minkään sortin comebackiä. Siitä piti Toni huolen. Heti toisen puoliajan alussa puolittaisella kääntölaukauksella pallo kuudentoista tuntumasta etuyläkulmaan (onneksi oli myötätuuli toim. huom.). Kolme nolla ja peli aika hyvin taputeltu, kun vastustajalla ei edes ollut ollut yhtään kunnon maalipaikkaa siihen mennessä.
Tämä ei kuitenkaan riittänyt Vesalle, eikä Tontsallekaan, kun vauhtiin oli päästy. Sivuvaparin jälkihässäkästä pallo putosi suoraan Toni jalkoihin, eikä siinä tarvinnut paljon ihmetellä, vaan siirtää pallo maaliin. Ja vielä varmuuden vuoksi Manne kaadettiin vähän myöhemmin kulmatilanteessa ja Vesa sai lähes historiallisesti rangaistuspotkun. Atte ampui sen alanurkkaan, vaikka veskari olikin ihan hyvin mukana.
Näin päästiinkin jo lopputulokseen 5-0. Aika paljon oli vielä paikkoja lisämaaleihinkin, mutta viimeistely petti tai oltiin vähän yli-innokkaita ja paitsiossa. Mutta hyvä näin, maaleja jäi varmaan vielä varastoon seuraaviakin pelejä ajatellen. Mainittakoon kuitenkin vielä, että sai Stasikin kerran pallon tolppaan komealla vaparilla aika lailla samoilta jalan sijoilta, josta Manne laittoi ekalla puoliajalla sisään. Muita kunnon paikkoja ei sitten tainnut ollakaan, keskitykset, kulmat ja pitkät heitotkin saatiin hyvin siivottua pois maalin edustalta.
Vesa näköjään parantaa peliään kuin sika juoksuaan kauden edetessä. Avauspeli ei ollut huono, mutta ei kyllä erityisen hyväkään, ja tämä oli jo selvästi parempi. Voittajasta ei ollut epäselvyyttä oikeastaan missään vaiheessa. Voi vain kuvitella, miten hyvin peli loppukaudesta kulkeekaan. Vesahan on tunnetusti syyskauden joukkue…
Ei muuta kuin etiäpäin, sanoi mummo lumessa. Seuraavaksi tulee vastaan viime vuonna toisessa lohkossa pelannut Strikers, josta ei suurempia etukäteishavaintoja liene. Hyvän esityksen jälkeen on tietysti mukava lähteä siitäkin pelistä hakemaan voittoa.
Ai mitkä sihvilät? No tietysti ne, joilla jyvät erotettiin akanoista PoHU2-turnauksen fiaskon jälkeen.
Plussat
+ pystyttiin pelaamaan hankalallakin alustalla
+ maalihanat auki
+ erittäin hyvä työ- ja puolustusmoraali
+ vastustajalla ei juuri lainkaan kunnon maalipaikkoja
+ poissaoloja oli aika lailla, mutta kaikki paikalla olleet pelasivat erinomaisen ottelun
Miinukset
– ainahan ne omat paikat voisi vielä tehokkaamminkin käyttää
– jaossa oli vain kolme pistettä